Chamonix!

Välipäivän jälkeen hyökkäsimme rohkeasti Chamonixin suuntaan. Uudet monot tarvitsivat muokkausta ja lämpimien kelien myötä korkeammat mäet kiinnostivat. Araviksen suunnalla osa rinteistä oli aikamoista soossia.

Reissu oli jälleen ns. tutustumista uuteen paikkaan ja välillä oli kyllä aika stressaavaa. Paikallis busseissa oli joka paikka täpötäysi ja joillain hieman jopa hermot tiukilla. Vaikka ei edes ollut mitään puuteri kuumetta liikkeellä..

Sanna oli  ilmeestä päätellen tyytyväinen uusiin laskuhousuihin. 

Monta Blanc  Gm:ltä päin katsottuna.

Appres ski tunnelmia.

Sitten kuitenkin päästiin Grand Montetsin ala-asemalle ja laskemaan niin kyllähän se palkitsi.  Päivä oli kaiken kaikkiaan todella hyvä ja pitkä.

Chamonixista jäi kyllä kytemään olo, että vielä tämän kevään aikana käyn paikan päällä.

Kevät kelejä ja kumpareita

Lumisateiden jälkeen Alppien ylle jäi jumittaan korkeapaine joka toi aurinkoista ja lämmintä säätä. Lämpötilat huitelivat 3 viikkoa +10 jopa +15 ja ylikin lukemissa. Ja se sai etelä- ja länsi-lohkolla lumet sulamaan.

Sanna myhäilee. Unttsikka oli kuulemma vähän lämmin valinta.

Jumitusta oli välillä itselläkin vähän aistittavissa. Sopeutuminen Yliopistoon ja Ranskalaiseen elämän tyyliin on ottanut voimille. Ja mielessä on kyllä käynyt jopa täältä pois lähteminen. Ns. tukitoimet Yliopiston puolelta ovat olleet suoraan sanottuna sitä sun tätä. Huolet kuunnellaan, mutta ratkaisuja ei saada aikaiseksi.

Hiihtolomaviikolla sain mieluisen laskettelukaverin, kun Sanna tuli käymään kylässä.  Alun vatsataudin jälkeen kävimme La Clusazassa ja Le Grand Bornadilla. Aluksi oli suunnitelmia lähteä jopa yhtenä päivänä randoileen, mutta niistä sitten luovuttiin, un mitään pehmyttä lunta ei ollut tiedossa.

Sanna  Combe de La balmen huipulla. Mont Blanc taustalla

Kaakaota  Chale Du Balmen terassilla!

Tammikuun pehmeitä käännöksiä.

Alku kausi oli ns. Jackpot Aravis vuorten alueella.

Ensimmäisenä reissuna hain kausarin ja hyökkäsin mäkeen. Lunta oli tullu melkoisesti ja siinä möyriessä meni ensimmäinen päivä. Paikkoja en vielä tuntenut jonka huomasin sitten myöhemmin. Mutta silti hyviä käännöksiä saatiin aikaiseksi.

Kausari

Lunta on!

Kirkaskeli!

Mielenkiintoisia pohjoiskuruja..

Varasin viikko ensimmäisten lumisateiden jälkeen oppaan.  Lauantaina ensimmäisten lumisateiden jälkeen oli ns. ryysistä Aravis vuorille mentäessä. Tehtiin kolmen laakson klassikko aloittaen Combe de la Balmelta, Combe de Bella Cha, Combe du Grand Cret ja Trou de la Mouchen kautta Combe Paccalyn kautta takaisin Balmalle.

Launtai ruuhkaa Skibussista

Combe de la Balme

Combe la Balmen toppi La Grande Toschere, taustalla Mont Blanc

Vaikka opas kustansi omansa niin oli kyllä sen arvoinen. Todella hyvää lunta. Fredric osasi hommansa ja monista asioista ajateltiin samalla tavalla.

Trou de la Mouche

Diagonaali kurut La Rouealle huipulta Combe de Bella Chan suuntaan

Nousu Trou de la Mouchelle. Porukkaa oli kuin Tromssassa konsanaan. Se hieman yllätti

Opas Fredric.

Tämän jälkeen tuli Tammikuun lopussa dumppi jota muistellaan vielä pitkään. Maanantaina ja Keskiviikkona pääsin laskemaan kyllä niin syvässä ja kuivassa lumessa päivän, että en ole monesti laskenut. Lunta oli ns. muniin asti ja porukkaa vähän koska oltiin keskellä viikkoa liikenteessä. Heh heh. Bussissa sitten jo pari tutuksi tullutta kaveria oli samaa mieltä, että kauden parhaat päivät päästiin laskemaan. Naurut oli herkessä.

La Petite Torcherelta Combe de la Torcheren suuntaan. Lunta oli kyllä mukavasti.

La Petite Torcherelta combe la Balmen suuntaan. Tässä oli vähän porukkaa ja hyvin lunta. Aika monta hyvää siivua vedin tästä.

Combe de la Balmen ala-asemalta.

Hymy herkessä!

Combe du Ternuyn syvää lunta

Taas mennään!

Pitkästä aikaa ollaan tien päällä. Pakkasin vehkeet (sukset) ja lähdin vaihto-opiskelemaan kevät talveksi Ranskaan Annecyhin. Kuluvan viikon tiistaina saavuin tänne. Ensin lensin Helsingistä Geneveen ja Geneven kentällä tapasin pari Suomi jamppaa joidenka kyydillä pääsin Annecyhyn. Tämä kyllä helpotti tänne saapumista erittäin paljon. Kiitoset kavereille tästä! Laskemaan en ole vielä päässyt mutta Chamonixissa kävin teettämässä parit uudet monot alle Solebootlabissa. Joten nyt ei ainakaan monojen istuvuudesta pitäisi olla laskunautinto kiinni.

Solen monopaja!

Asiakkaille tarjottiin Belgialaista olutta

Arvejoki

Uudet monot!

Ensimmäiset päivät ovat menneet sopeutuen paikalliseen elämän menoon joka kyllä poikkeaa jonkun verran Suomesta. Vaasan suuntaan palautettavat koulutehtävät ovat myös vieneet osan ajasta. Kovasti kyllä polttelisi mäkeen, mutta kun lunta ei ole vielä hirveästi tullut ja kouluhommat pitää hoitaa kunnialla pakettiin niin annetaan himojen ns. yltyä vielä. :D

Kämppä missä majailen on kyllä aika askeettinen. Opiskelijakämpät Suomessa on Ranskaan verrattuna ihan luxusta.

Maisemat Annecyssä pelkästään ovat kyllä hienot. Kielimuuri on aika vahva. Ranskassa ainut keino päästä juttuun on ensin puhua pari sanaa Ranskaa ja sitten vaihtaa englanniksi niin kyllä se siitä lutviutuu. Englannin kielen taso täällä muuten yleisesti on aika heikkoa. Jopa yllättävän heikko ellen sanoisi.

Opiskelija tovereihin en ole vielä päässyt tutustumaan, kun saavuin paljon muita ennen tänne. Ensi viikolla alkaa iltapäivisin Ranskan luennot. Sinne ehtii hyvin mäestäkin.

Lähipäiville on luvannut lisää lunta, ja tarkoituksena olisi tuolloin suunnata La Cluzaen keskukseen noutamaan kausari ja tutustumaan alueeseen.

Aikansa kutakin

Monta nousumetriä ja leveyspiiriä sitten olen blogia viimeksi kirjoitellut. Elämässäni en ole pelännyt ottaa härkää sarvista ja tehdä analyyttisiä ja radikaaleja päätöksiä.

Talvi 2016 oli mäenlaskun puolesta mitä mahtavin. Usein olen katsellut viime talven kuvia hyvän musiikin kera. Nykyään, kun ei noita käännöksiä pääse tekemäänä, kuin ulkojääkaukalon kulmissa ja murtomaahiihtoladulla.

Gold i Kroken. 2016 talven saldo Krokenissa oli paljon hyvää lunta, mutta joskus vuoret myös ottaa. Hävitin sinne Krokenin metsiin leathermanin ja kännykän..

Kroken. Taustalla "Ski City" Tromsö

Pääsiäisenä oli mitä mainioimmat mäenlasku kelit. Lunta oli paljon ja se oli stabiilia. Niinpä hyökkäsimme Burenin kuruille Gislen ja Riccardon kanssa. Sivutuuli oli ladannut kurut täyteen lunta. Reissu oli yksi kauden hienoimpia.

Riccardo tarpoo lumikengillä.

Burenin ylä-seinän bowli. 

Tunnelma läpikaton!

Topissa tunnelma oli korkealla, taustalla Ersfjord ja Storsteinnestinden.

Kurun puolessa välissä huilia ja muikistelua.

Myöhemmin Pääsiäisenä kävin Riccardon ja Kanukki vahvistuksen kanssa Kvalöyan rauhallisimmilla paikoilla. Eli ei olla Kattfjordeidetissä eikä Gröttfjordin ruuhka alueella. Kävin sen jälkeen siellä yksinkin, kun huomasin, että vuorella ei muita kulkijoita ollut. Siis koskematonta lunta ja vuoren rinnettä riitti parille pistolle.

Viisas hiihtäjä käyttää sivellintään säästeliäästi.

Topissa

Täydellinen hetki, sukset, ilta-aurinko, lunta ja vuori. Taustalla Senja..

Valon ja varjon leikkiä. Minun jäljet vasemmalla. Tyylistä ei voi luopua.

 Täydellistä metsälaskua, valon ja varjon ihmemaassa.

Valo, varjo ja mäenlaskijan sivellin.

Talven kuva satoa on hyvä näin laitella, kun laskukausi on lopuillaan.

Summanahan talvi 2015 oli laskettelujen suhteen aika niin ja näin. Lunta kyllä sateli mutta tuulet olivat navakoita ja paikoin jopa hirvittäviä. Eli aika usein lumisateiden jälkeen ja aikana tuulet puhalsivat lumet sitten sinne jonnekin.. Ja sitten se tuulen lataama seinämä ei hirveästi aina houkutellut, kun saattaa olla herkässä..

Laskin aika paljon kansainvälisellä kokoonpanolla ne reissut mitä tuoli käytyä muun elämän myllerryksien välissä. Tässä muutamia otoksia kauden mieleen painuvimmilta käännöksiltä. Lasku kausihan on jatkunut harvinaisen pitkään. Kesäkuun säät ovat olleet koleat ja sateiset.
 Eilen viimeksi käytiin Andersdaltindenillä. Patikka matkaa tietysti oli, mutta terveillä jaloilla on hyvä käpytellä.

 Tässä mennään Helmikuussa spagetthi randolle Italianpoikain tyylillä. Yksi kauden parhaista päivistä. Todella hyvä lumi oli tuolloin.

 Ikaros.

 Gisle ja Lasse painaa jossain kohti edessä häämöttävää laaksoa kohti,

 Madsin kanssa Kattfjordeidetin Durmålsfjelletillä.

 Madsin ja minun jäljet. Se oli hyvä reissu!

 Norjalaista topptur neitiä. Yksi kauden parhaista reissuista kelien, seuran ja lumen suhteen.

 Minä ja Gisle. Sinkki keli Sörfjelltindenillä. Ryykelireissu.

 Tromsdaltindenin bowlissa. Huikeassa valossa päästiin tuikkaamaan hyvällä lumella. Ja wohl!

 Tinden.

Yksi uusista huipuista jotka tuli laskettua Kvalöyalla. Storstolpan. Todellainen laskijan mäki! Koko matka on viettävää laskua pois lukien reilun puolen tunnin lähestyminen. Hieno iltapäivä reissu.

 Jäätä ja aurinkoa Malangenissa.

 Kalareissu. Meritaimenta yritettiin. Saaliiksi jäi vain hajanainen kasa kuvia..

 Todennäköisesti kauden viimein reissu. Seurana aidon autenttista ranskalaista randonaista.

Lavangsdalen ja patikkamatkaa takaisin autolle.