Meidän jengi puolivälin krouvissa. Tässä vaiheessa kaikilla näytti olevan vielä hauskaa :D
Tuonne oltiin menossa Eli Sövandesoldat tai Blåtinden. Vasemmaslaidassa näkyy vanha vyörynjälki. Vyöryexperttini sanoi ennen lähtöä, että hän ei ole nähny koskaan Blåtindenillä vyöryä. Noh nytpä sekin on sitten nähty.
Kuuraa päässä. Hymy oli herkässä, vaikka randoilu ei tuntunut Dynastar/Duke paketilla kovinkaan kevyeltä.
Tästä alkoi päivän kovin koitos. Kuvasta muutaman z-käännöksen jälkeen randoilu muuttui ihan tuskaksi. Tuuli oli vienyt ylimääräisen lumen mennessään. Jäljelle jäi vain tuulen pieksämä n, 3-4 cm korppu jonka läpi piti päästä jotta n. 30 astetta jyrkällä poikkarilla pysyi edes jotenkin. Tietty nousukarvathan ei pitäneet sitten yhtään näillä paikkeilla. Piti siis perustaa liikkuminen hartiavoimiin.. Perkeleet siinä lensi...
Topissa kiitos seisoo. Tällä kunnolla voi sanoa, että oli aika kaikkensa antanut olo. Eväät maistui toodella hyvältä!
Tunnelma läpi katon!!
Valmiina laskuun!
Mäki oli todella hyvä. Pehmyttä lunta mukavan jyrkkä. Alemmilla metsäpätkillä lumi oli vielä parempaa.
Jee!!
