Solen skiner!

Tiistaiksi sattui hyvät kelit ja sain tällä kertaa ihan aitoa ja autenttista paikallista mäkikarhua hiihtelykaveriksi. Hyvää siis pystyi odottamaan. Kohteena Kvalöja ja Gråtinden.

Keli oli mitä mainioin. -10 asteen pakkanen ei minua ainakaan haitannut. Vaikka norski hiihtelikin ylämäkeen ensimmäiset korkeuserometrit untsikka päällä.. Noh ainakin tuli lämmin! :D

Kaiveltiin lumiprofiilia, kun laskureitti liikkui siinä 30 asteen hujakoilla. Innokkuuden piikkin kai se on laitteva, kun ei tajuttu leikata sitä patjaa sieltä takaa "irti". Noh kuitenkin hyvinkin stabiililta se lumi vaikutti. Kun sitä siinä tutkittiin. Pohjalta löytyi vähän sokerista lunta. Ei kuitenkaan mitään puhdasta kristallimaista lunta. Jäätyneet kerrokset oli suhteellisen vahvoja. Vain suuntaa antavia on noi. Kun tosiaan ei voi sanoa tuon testin paikkansa pitävyyttä. Saatanan tunarit vois sanoa joku kaljupäinen jätkä..

Ja eiku lapiota päälle ja naputteleen. Sitte tietenkin peiteltiin se kuoppa. Ettei käy niinku jollain oli käyny kuulemma Burenilla..

Keli oli todella hieno. Tässäpä siis muutama maisema foto.

Mantereen suuntaan. Horisontin vasemmassa reunassa Tromsdalstinden.

Vuorien nimistä ei tietoa. Karttahan olis, mutta...

Keli painoi taas päälle. Pilviä alkoi nostamaan etelästä. Lumi oli todella hyvää, kun löydettiin kurumainen painauma. Harmittaa, olisi ollut valon puolesta todella hyvien laskukuvien aika.Pidettiin siis vauhtia, ei jääty ottaan kuvia, kun pelättiin flattia valoa. Noh näitä vielä tulee...

Norjan neiti välillä vähän pannutteli, mutta hymy oli silti herkässä ;)

Lopputuuletukset. Tämän kauden paras reissu tähän mennessä! Pehmyttä lunta, ja mukavan jyrkkä rinne. Jo vain!

Mustikkamehua repussa..

Lille Blåman oli tæmæn pæivæn ekskursion kohde. Læhdettiin peesaamaan sellasta norjalais/ranskalais randojengiæ. Virhe, paha virhe. Jyrkemmæssæ piti høllætæ :D Lujaa ne menee.

Sininen hetki ja horisonttia dominoiva Trømsdalstinden.

Laskunaikana oli "hieman" matala valo. Sen verran kuitenkin næki, ettæ ei vetænyt kiville. Muiden jælkiæ seuraamalla sain kontrastia rinteeseen ja pystyi laskemaan rentoja kæænnøksiæ. Todella hyvæ lasku! Pehmyttæ on.

Laskun jælkeen tunnelmia parkkipaikalta.

After skiissæ tunnelma nousee hetkessæ læpi katon! Kuvat on otettu systerin kænnykkæ kameralla. Oman kamera joutui jææmææn kæmpille kuivatteluun. Yønaikana juomaleili oli vuotanu.. Ja osa kamppeista oli væhæn mustikka mehuisia...

Hilsen fra Tromsö!

No niin. Pikkuhiljaa on kotiuduttu tänne Norjaan. Töitä etsitään ja treenaillaan. Kauden ekat randoilutkin on saatu aikaiseksi. Lunta on satanut nyt tämä viikon melkon paljon jopa. Sitä ennen tuli viikko tolkulla, vettä, lunta ja räntää.. Vyöryvaara onkin nyt vakavasti otettavaa laatua. Siksipä olen henkisesti tyytynyt loivempiin paikkoihin.

Tuossa muutama päivä sitten uudet sukset sai siteensä. Ja laittelin sitten yhtenä iltana suksia muutenkin urakkameiningillä kuntoon. Parituntia meni pohjustaessa, kantteja laittessa ja muuten vaan voidellessa.

Laskemassa käytiin. Rödtinden oli kohteena. Mitä mainioin kauden avauspaikka. Helppo lähestyminen ja vallinneissa olosuhteissa myös turvallinen. Silti hyviä käännöksiä saatiin aikaiseksi. Kaamos on nyt ohi, valoa riittää n. 6 tunniksi. Hyvin ehtii käydä vuorilla. Taustalla Tromssan seudun "kuningasvuori" Tromsdalstinden.

Kaverina mulla oli Keski-Suomen lahja Norjan randoilulle. Tässä vaiheessa neiti vielä myhäili tyynesti. Laskun aikana meininki olikin sitten ihan eri luokkaa. Tylysti allekirjoittanut jätettiin perävaloja katsomaan..

Topissa tunnelma oli läpikaton! Uudet sukset on testattu. Hyvin huilaa ja riskissä kunnossa oleva kaverinkin pysyy nätisti plaanissa. Jo vain, kyllä kelepaa!