Piippari ja älypuhelin?

Netistä oon lukenu artikkeleita niin norjaksi kuin englanniksi tilanteesta jossa hiihtäjällä on taskussa älypuhelin. Ja tietty remmeillä siinä jossain rinnain paikkailla piippari.

Artikkeleissa tulee ilmin, että älypuhelin aiheuttaa piipparille joka on hakumoodissa häiriötä. Ja häiriöt alkaa siinä jossain 20-30 cm päässä piipparista. Erikoistahan asiassa on se, että silloin piippariin ei tule 0,2 metrin lukemat vaan n. 20:tä metriä se näyttää.

Noh minuahan tämä myös kiinnosti. Ja insinöörinä halusin selvittää myös mieleeni tulleen kysymyksen. Mitä tapahtuu, kun onkin kyseessä autenttinen tilanne? Eli piippari ja kännykkä vierekkäin. Sotkeeko älypuhelin piipparin lähettämän singnaalin?

Tuumasta toimeen. Testasin siis Ortovoxin piippareilla tilanteen. Omani on Ortovoxin oranssia mallia oleva Patroller ja uhrina oli Ortovxin f1 focus. Häiritsevänä tekijänä oli Samsungin x-core älypuhelin. Piippari reagoi puhelimeen vaikka sillä ei soittaisikaan etsintä hetkellä puhelua. 3g ?

Puhelimen oli 2g verkossa, ei wlan verkkoa päällä eikä muitakaan nettiin liittyviä juttuja. Ensin testasin kuinka kaukaa minun piipparini ottaa häiriötä puhelimeen. Patroller tehokkaana vastaanottajana reagoi jo n. reilun metrin päästä puhelimeen!! Lukemat vaan ilmoittivat sinne. noin 25 metrin päähän. Vai oliko sitten Samsung x-coverin signaali tehokkaampi??

Sitten toinen testi. Sijoitin puhelimen ja piipparin n. 50 cm päähän toisistaan. Tuolle etäisyydelle helposti piipparin saa, kun laittaa puhelimen vaikkapa reppuun. Haku asento päälle, laite ilmoitti normaalit lukemat ja löysin piipparin ihan niin kuin pitääkin. Eli tässä tilanteessa, kun piipparin vahvempi singnaali ja kännykän heikko singnaali ovat rinnakkain, ei minkäänlaista häiriötä ilmene. Lähimmän uhrinhan se piippari ilmoittaa, muutenkin jos vyöryyn on joutunut useampi uhri. Näin olen ainakin käsittänyt kun omaa patrolleria olen käyttänyt.

Testasimme vielä ulko-olosuhteissa tätä samaa tilannetta. Jolloin puhelimen aiheuttama häiritsevä signaali ei ollut niin vahva. Eli piti mennä lähemmäksi puhelinta, että piippari löysi puhelimen signaalin. Sisätiloissahan seinät voivat heijjastaa ja estää radioaaltojen etenemistä. Puhelin voi siis tietyissä tilanteissa säätää signaaliaan vahvemmaksi, kun kuuluvuus on huono. Toisaalta siellä Ulstindenillä se häiriö oli sitten vähäisempi, kuin kämpillä ruokapöydän ääressä..

Kokeeni ei tietenkään ole mikään takuu sille, että piipparin ja yläpuhelimen rinnakkain pitämisestä ei tarvitsisi miettiä ja välttää. Toisilla laitteilla tulokset voivat varioida. Tosin usein on kyllä reissuilla ollu älypuhelin taskussa, repussa tai housun taskussa eikä piippareita testatessa ole ilmentynyt mitään epätavallista..

Kauden parhaat laskut?

Parin viime päivän aikana Andersdalen on tarjonnut aika huikeata laskemista. Reissut on menny ihan nappiin. Lunta on paljon!

Tänään autolla ajellessa radiosta soi vielä Europen Final Contdown. Sehän vaan nostatti tunnelmaa entisestään sinne reiluun 1000 metrin tuntumaan. http://www.youtube.com/watch?v=9jK-NcRmVcw

Aamulla kämpillä partsilta avautui tälläiset näkymät.

Keli oli hyvä. Ihan toppiin ei päästy. Veti justiinsa pilveen ja ei topin osalta selkiintynyt vaikka venailtiin siinä eväitä syöden.

Vuori oli Gorzelvstinden.

Randoilu on hauskaa!

Näkymiä Malangenin suuntaan.

Neiti keuli aika leuhkasti.

Minusta ei tämän parempaa kuvaa saatu. On se kumma, kun toisella on järkkärit, pelit ja vehkeet. Ja mulla ihan Canonin Ixus 75.. Noh päivä oli tämän kauden tähän mennessä paras. Vaikka metsässä dropatessa monojen randoilu asennon päälle jääminen sitte kostautu.. Muistaapa seuraavalla kerralla sitten kuunnella että ne oikeasti naksahtaa paikoilleen :D

Kuoppiakin kaiveltiin. Vyöryvaaraa on. Norjalaiset oli jopa saanu aika harasdilta vaikuttavia tuloksia omista kuopistaan... Me tehtiin kaks testiä ja tulokset oli ct 16-17. Ite kerrokset oli suhteellisen sileitä. Q2 arvioisen sen olevan. Jokainen tekee omat päätelmänsä. Olkaa skeptisiä.

Blodet, svette och och tårer.

Huh, huh. Sunnuntain kunniaksi pääsin naisseurassa hiihtelemään. Tromssahan on hyvinkin kansainvälinen paikka. Tällä kertaa Italia, Ranska ja Suomi akselilla liikuttiin. Keli oli mitä mainoin!

Meidän jengi puolivälin krouvissa. Tässä vaiheessa kaikilla näytti olevan vielä hauskaa :D

Tuonne oltiin menossa Eli Sövandesoldat tai Blåtinden. Vasemmaslaidassa näkyy vanha vyörynjälki. Vyöryexperttini sanoi ennen lähtöä, että hän ei ole nähny koskaan Blåtindenillä vyöryä. Noh nytpä sekin on sitten nähty.

 

Kuuraa päässä. Hymy oli herkässä, vaikka randoilu ei tuntunut Dynastar/Duke paketilla kovinkaan kevyeltä. 

 

Tästä alkoi päivän kovin koitos. Kuvasta muutaman z-käännöksen jälkeen randoilu muuttui ihan tuskaksi. Tuuli oli vienyt ylimääräisen lumen mennessään. Jäljelle jäi vain tuulen pieksämä n, 3-4 cm korppu jonka läpi piti päästä jotta n. 30 astetta jyrkällä poikkarilla pysyi edes jotenkin. Tietty nousukarvathan ei pitäneet sitten yhtään näillä paikkeilla. Piti siis perustaa liikkuminen hartiavoimiin.. Perkeleet siinä lensi...

Topissa kiitos seisoo. Tällä kunnolla voi sanoa, että oli aika kaikkensa antanut olo. Eväät maistui toodella hyvältä!

 

Tunnelma läpi katon!!

 

Valmiina laskuun!

 

 Mäki oli todella hyvä. Pehmyttä lunta mukavan jyrkkä. Alemmilla metsäpätkillä lumi oli vielä parempaa.

Jee!!

Solen skiner!

Tiistaiksi sattui hyvät kelit ja sain tällä kertaa ihan aitoa ja autenttista paikallista mäkikarhua hiihtelykaveriksi. Hyvää siis pystyi odottamaan. Kohteena Kvalöja ja Gråtinden.

Keli oli mitä mainioin. -10 asteen pakkanen ei minua ainakaan haitannut. Vaikka norski hiihtelikin ylämäkeen ensimmäiset korkeuserometrit untsikka päällä.. Noh ainakin tuli lämmin! :D

Kaiveltiin lumiprofiilia, kun laskureitti liikkui siinä 30 asteen hujakoilla. Innokkuuden piikkin kai se on laitteva, kun ei tajuttu leikata sitä patjaa sieltä takaa "irti". Noh kuitenkin hyvinkin stabiililta se lumi vaikutti. Kun sitä siinä tutkittiin. Pohjalta löytyi vähän sokerista lunta. Ei kuitenkaan mitään puhdasta kristallimaista lunta. Jäätyneet kerrokset oli suhteellisen vahvoja. Vain suuntaa antavia on noi. Kun tosiaan ei voi sanoa tuon testin paikkansa pitävyyttä. Saatanan tunarit vois sanoa joku kaljupäinen jätkä..

Ja eiku lapiota päälle ja naputteleen. Sitte tietenkin peiteltiin se kuoppa. Ettei käy niinku jollain oli käyny kuulemma Burenilla..

Keli oli todella hieno. Tässäpä siis muutama maisema foto.

Mantereen suuntaan. Horisontin vasemmassa reunassa Tromsdalstinden.

Vuorien nimistä ei tietoa. Karttahan olis, mutta...

Keli painoi taas päälle. Pilviä alkoi nostamaan etelästä. Lumi oli todella hyvää, kun löydettiin kurumainen painauma. Harmittaa, olisi ollut valon puolesta todella hyvien laskukuvien aika.Pidettiin siis vauhtia, ei jääty ottaan kuvia, kun pelättiin flattia valoa. Noh näitä vielä tulee...

Norjan neiti välillä vähän pannutteli, mutta hymy oli silti herkässä ;)

Lopputuuletukset. Tämän kauden paras reissu tähän mennessä! Pehmyttä lunta, ja mukavan jyrkkä rinne. Jo vain!

Mustikkamehua repussa..

Lille Blåman oli tæmæn pæivæn ekskursion kohde. Læhdettiin peesaamaan sellasta norjalais/ranskalais randojengiæ. Virhe, paha virhe. Jyrkemmæssæ piti høllætæ :D Lujaa ne menee.

Sininen hetki ja horisonttia dominoiva Trømsdalstinden.

Laskunaikana oli "hieman" matala valo. Sen verran kuitenkin næki, ettæ ei vetænyt kiville. Muiden jælkiæ seuraamalla sain kontrastia rinteeseen ja pystyi laskemaan rentoja kæænnøksiæ. Todella hyvæ lasku! Pehmyttæ on.

Laskun jælkeen tunnelmia parkkipaikalta.

After skiissæ tunnelma nousee hetkessæ læpi katon! Kuvat on otettu systerin kænnykkæ kameralla. Oman kamera joutui jææmææn kæmpille kuivatteluun. Yønaikana juomaleili oli vuotanu.. Ja osa kamppeista oli væhæn mustikka mehuisia...

Hilsen fra Tromsö!

No niin. Pikkuhiljaa on kotiuduttu tänne Norjaan. Töitä etsitään ja treenaillaan. Kauden ekat randoilutkin on saatu aikaiseksi. Lunta on satanut nyt tämä viikon melkon paljon jopa. Sitä ennen tuli viikko tolkulla, vettä, lunta ja räntää.. Vyöryvaara onkin nyt vakavasti otettavaa laatua. Siksipä olen henkisesti tyytynyt loivempiin paikkoihin.

Tuossa muutama päivä sitten uudet sukset sai siteensä. Ja laittelin sitten yhtenä iltana suksia muutenkin urakkameiningillä kuntoon. Parituntia meni pohjustaessa, kantteja laittessa ja muuten vaan voidellessa.

Laskemassa käytiin. Rödtinden oli kohteena. Mitä mainioin kauden avauspaikka. Helppo lähestyminen ja vallinneissa olosuhteissa myös turvallinen. Silti hyviä käännöksiä saatiin aikaiseksi. Kaamos on nyt ohi, valoa riittää n. 6 tunniksi. Hyvin ehtii käydä vuorilla. Taustalla Tromssan seudun "kuningasvuori" Tromsdalstinden.

Kaverina mulla oli Keski-Suomen lahja Norjan randoilulle. Tässä vaiheessa neiti vielä myhäili tyynesti. Laskun aikana meininki olikin sitten ihan eri luokkaa. Tylysti allekirjoittanut jätettiin perävaloja katsomaan..

Topissa tunnelma oli läpikaton! Uudet sukset on testattu. Hyvin huilaa ja riskissä kunnossa oleva kaverinkin pysyy nätisti plaanissa. Jo vain, kyllä kelepaa!

Uudesta laskusetistä esittelin jo Dynafitin siteet. No nyt on vuorossa ne sukset. Valintani osui siis Dynafitin Stoke suksiin. Isoa reppua kantavana ja muutenkin riskinmallisena kaverina suosin pitkää suksea. Kantaa paremmin ja ei yllätä jos meinaa lähteä kovassa vauhdissa lapasesta. Pituudeksi siis valikoitui 191 cm. 

Suksen ominaisuuksia en ole vielä päässyt testaamaan. Niitä häpliessäni (vain silkkihansikkailla!) huomasin heti suksen keveyden.  Dynafitin erittäin informatiiviset sivut kertoivat suken painoksi 1780 grammaa.. Joka on kyllä mielestäni tämän sarjan sukselle mukavan kevyt ja hyvä ominaisuus. Tietty kestävyys on sitten eriasia. Mainos puheissa kylläkin mainittiin, että sivuvallit on vahvistettu ja kanttien rakenne on vahvempaa mallia, kuin Dynafitin muissa leveissä malleissa.

Suksen leikkaavuutta tutkiessani huomasin uuden termin. Dual radius? Papereiden mukaan siis kärjessä on 40 metriä ja kannassa 24,9 metriä. Googlehan tietty auttaa asiassa. Sieltä sitten selvisi tämänkin asian takaa löytyvät faktat. Mielenkiinnilla odotan ensimmäisiä käännöksiä näillä suksilla.

Mielenkiintoisin ominaisuus suksissa oli intregoidut asennuspleitit siteille. Tämähän myös tarkoittaa myös sitä, että suksiin käy vain Dynafitin omat siteet. Onko tässä sitten järkeä vai ei.. Pleitit nimittäin ovat pinnasta titaniumia ja niiden alla blugit. Siteiden asentamisessa saa olla erittäin tarkkana. Ohjeissa suositeltiin käsipelillä ruuvaamista. Kone vehkeillä saattaa reijjät korkata. Ja sitten kyllä voisi vähän kyrsiä.

Toinen mielenkiintoinen ominaisuus suksissa on tuo paljon hehkutettu rocker! Koskaan en ole aiemmin laskenut rocker tyyppisellä suksella. Enkä laske nytkään. Stokessa on High rise kärki. Suomeksi sanottuna siis kärki rokkeri. Eli suksen pitäisi nousta jopa munkin alla plaaniin? Uusien nousukarvojen hommaamista olen miettinyt. Dynastareihin muotoon leikatut skinit on leikattu kyllä juuri kantin viereen. Ja kun Stoket on vain 5 mm puoleltaan leveämmät. Niin mahdollisesti samat nousukarvat käy molempiin suksiin? Kommentteja tämän asian tiimoilta kaipaisin. Onko kellään kokemuksia?

Suksen graafiseen olemukseen olen kyllä enemmän, kuin tyytyväinen! Hienot on.